Verkosta löytyy paljon kielen opiskeluun

Vinkkiverkko-hanke jakaa ja kokoaa linkkejä kielten opiskelun avuksi. Jokaisella sivulla on palautelomake, johon voi kirjoittaa tekstiä tai liittää linkkejä. Sivuja saa vapaasti linkittää eteenpäin. Linkkejä voi lähettää myös deli.cio.us-palvelussa tägilla for:arongas.

Kuvataidekurssi tekstiviesteillä

Tässä loistava esimerkki siitä, miten taideopetus voi toimia uuden median välineillä, vaikkapa tekstiviestillä (idean takana Kalle Hamm):

SMS (School of Mobile Studies, Fine Art Group) on taidekoulu, jonka voit suorittaa tekstiviesteillä. Voit Ilmoittautua opiskelijaksi lähettämällä tekstiviestin, jossa on sana ART numeroon 16350. Et tarvitse mitään erityisvälineitä etkä aikaisempaa kokemusta, vain kännykkäyhteyden. Saat tarvittavat ohjeet matkapuhelimeesi, samoin todistuksen opintojen päätteeksi. Yhden tekstiviestin hinta on 25 c. Halpaa ja helppoa. Mikset kokeilisi?

Avoimen sosiaalisen webin työvälineet opetuskäytössä

Sosiaalinen web ja avoimet ilmaiset verkkopalvelut ovat koulumaailmassa edelleen melko tuntemattomia. Julkisuudessa esillä ovat olleet eniten blogit, Wikipedia verkkotietosanakirja, Facebook-verkostoitumispalvelu ja You Tube videonjakopalvelu. Usein sosiaalinen web uutisoinnissa yhdistetään uhkakuviin ja väärinkäytöksiin. Opetussovellusten esittelytilaisuuksissa toistuvat kysymykset avoimien ja ilmaisten palveluitten luotettavuudesta.

Voiko avoimen sosiaalisen webin työvälineisiin luottaa?
Verkkotutkija ja tietokirjailija Kari A. Hintikka vastaa:

Uudet internetin ryhmätyökalut sekä oppimisvälineet ovat nykyään helppokäyttöisiä, luotettavia ja pääosin maksuttomia. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat niin ikään kypsyneet varteenotettavaksi vaihtoehdoksi ja niille on tarjolla sekä maksutonta että maksullista käyttäjätukea.

Wikipedia on kouluesimerkki. Se on alkanut syödä kaupallisia tietosanakirjamarkkinoita. Monet organisaatiot, myös yritykset, ovat ottaneet wiki-tekniikat kollektiiviseen tiedontuotantoon ja jakamiseen kaupallisten sovellusten sijaan.

Lisäksi internetissä näitä uusia työkaluja käyttävät miljoonat ihmiset. Kehittäjät saavat huomattavasti enemmän ja nopeammin palautetta muun muassa virheistä ja käytettävyysongelmista, jolloin kehitystyö on nopeaa. Korjaukset voidaan tehdä suoraan internetissä eikä käyttäjien tarvitse asentaa päivityksiä.

Sosiaalisen webin työvälineisiin tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi jakamalla kollektiivisesti oppilaiden kesken www-kirjanmerkkejä del.icio.us-palvelun kautta osana opetusta. Kun joku löytää hyvän www-linkin, niin se on heti kaikkien käytettävissä sen sijaan että tallentuisi vain yhdelle koneelle. Tämä luo uudentyyppistä yhteisöllisyyttä, kun linkkien etsijät alkavat arvostaa toisten löytöjä.

Hintikan tuore teos käsittelee aihepiiriä: Web 2.0 - johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin (Tieke 2007), julkaisuun voi tutustua verkossa.

Ville Venäläinen, Internetixin ja Otavan Opisto joukkueenjohtaja,
tietojärjestelmäpäällikkö ottaa kantaa samaan kysymykseen:

Mielestäni sosiaalisen webin välineisiin kannattaa luottaa, ja niitä pitää suosia opetuskäytössä. Taustalla tähän tarpeeseen on se muutos, joka liittyy suhteeseemme tietoon. Koulu ei ole enää keskeinen tiedonlähde, vaan meillä kaikilla on vapaa pääsy tietoon. Vapautemme ei rajoitu pääsyyn tiedonlähteelle. Meillä kaikilla on myös mahdollisuus tuottaa lisää tietoa yksin tai yhdessä. Opettaja on enää harvoin ainoa asiantuntija luokassa. Knoppikysymyksiin tämän päivän opiskelija hakee vastaukset verkostosta. Opiskelijalla on miljoonien ihmisten asiantuntijuus käytettävissä luokassa vaikkapa puhelimen webbiselaimen kautta.

Kaikenlainen vuorovaikutteisuus, tiedonhakeminen, yhdessä tuottaminen ja toisten kohtaaminen verkossa erilaisissa konteksteissa ovat muuttuneet tämän päivän yleissivistykseksi. Koulun pitää olla tarjoamassa näitä taitoja. Verkko avaa autenttisen oppimisympäristön, jossa koulu voi olla suorassa vuorovaikutuksessa sen ympäristön kanssa, johon se valmentaa opiskelijoitaan.

Jokelan tapahtumat herättivät monet aikuiset siihen, ettei ole oikein jättää lapsia yksin uuden tekniikan kanssa – siis vähän kuin laittaisi pienokaisensa yksin uimaan, kun itse ei siedä vettä. Nuoria ei pidetä vedestä poissa luomalla aitoja määrittämällä kieltoja. Varmin tapa pitää heistä huolta on opettaa heidät uimaan.

Venäläinen ja Otavan opisto ovat käynnistäneet rajoja ylittävää sosiaalisen median verkottumista: Sometu - sosiaalinen media oppimisen tukena. Verkostoon voi liittyä vapaasti.

Teemu Leinonen: "LeMill.net on tullut jäädäkseen"

LeMill.net on monikielinen web-yhteisö avoimien oppimisresurssien löytämiseen, tuottamiseen ja jakamiseen. Oppimisresurssilla tarkoitetaan oppisisältöjä, opetusmenetelmiä ja opetustyökaluja. LeMillin oppimisresurssia kuka tahansa voi luoda ja muokata. LeMill-yhteisöön kuuluu yli tuhat opettajaa ympäri maailmaa.



Kaikki LeMill sisällöt ovat avoimesti kaikkien verkon käyttäjien saatavilla. Uuden sisällön luomista ja sisältöjen muokkaamista varten käyttäjän pitää rekisteröityä järjestelmään.

LeMill.net - palvelun lisäksi LeMill on palvelinohjelmisto eli alusta. LeMill ohjelmalla kuka tahansa voi perustaa oman LeMill-sivuston. LeMill ohjelma on ilmainen, avoimen lähdekoodin ohjelma. Tällä hetkellä palvelun ylläpidosta huolehtii Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratorio. Parhaillaan ovat meneillään ylläpitoa koskevat neuvottelut European Schoolnetin kanssa.

LeMill on kehitetty osana Eurooppalaista Calibrate projektia. Calibrate projekti pyrkii edistämään oppimateriaalien sekä opetukseen liittyvien innovaatioiden liikkumista Euroopassa. LeMill on suunniteltu yhdessä opettajien kanssa. Suunnittelutyöhön on osallistunut opettajia Virosta, Suomesta, Unkarista ja Norjasta. Suunnittelua ja kehitystyötä on koordinoinut Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratorion oppimisympäristöjen tutkimusryhmä Teemu Leinosen johdolla. Hän on toiminut LeMill projektissa tutkimus- ja kehitystyöryhmän johtajana, suunnittelijana ja tutkijana.

LeMill on web-yhteisö. Opettajat voivat verkostoitua vaikkapa perustamalla ryhmiä, joissa kehitetään oppimateriaalia tiettyyn oppiaineeseen. Ryhmissä voidaan jakaa tehtäviä ja keskustella tuotettavista oppimateriaaleista. Ympäristössä voi etsiä myös yhteistyökumppaneita kielen, sijainnin, opetusaineen tai vaikkapa harrastusten perusteella.

LeMillissä toimiminen on opettajille vapaaehtoista oman työnsä kehittämistä. On mahdollista, että tulevaisuudessa esimerkiksi kunta tai joku muu julkinen taho maksaa opettajille oppimateriaalin tuottamisesta LeMilliin. Joissakin maissa LeMillistä löytyvä todistusaineisto opettajan kyvyistä ja intressistä tuottaa verkko-oppimateriaaleja on ollut etu opettajan uralla etenemisessä. Jokaisella opettajalla on LeMillissä oma portfolio, johon kyseisen opettajan luomat oppimisresurssit tallenvat .Virossa on jo suunnitteilla muutama LeMill-oppimateriaaliprojekti, jossa tuotetaan LeMill-verkkoaineisto ennen paperikirjana julkaistusta sisällöstä. Oppikirjan tekijöille LeMillissä tekemästään työstä maksaa Viron valtio eli oppimateriaalin tilaaja.

Teemu Leinonen kertoo, että LeMill on saanut hyvän vastaanoton opettajilta. Toisaalta monet opetustoimen perinteiset toimijat ovat olleet ihmeissään mistä tässä oikein on kyse. Tulevaisuudentoiveistaan Leinonen kertoo:

- Toivon, että vuoden sisällä nykyinen 1300 käyttäjää on kymmenkertaistunut (13 000). Tämän myötä ainakin muutamissa maissa käytetään aktiivisesti LeMilliä osana kouluopetusta. Kahden vuoden kuluttua muutaman maan opetustoimet rahoittavat vuosittain muutamia LeMill oppimateriaalintuotantoprojekteja rahoilla jotka säästyvät perinteisten oppimateriaalien hankinnasta. Leikkimielellä voisi toivoa, että kolmenkymmenen vuoden kuluttua LeMill saa Nobelin rauhanpalkinnon, vain viisitoista vuotta Wikimedia-säätiön ja Wikipedian jälkeen. Vakavasti puhuen: Tutkijana toivon LeMill.netin auttavan kaikkia opetuksen parissa toimivia tutkijoita, kehittäjiä ja käytännön opetus- ja koulutyötä tekeviä uudelleen pohtimaan oppimisresurssien luonnetta opetuksessa sekä oppimisprosessia digitaalisen media ja verkostojen aikana. Samalla toivon muutamien opettajien näkevän verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen voiman ja ryhtyvän hyödyntämään tätä myös omassa opetuksessaan.

>>Lisää LeMill-ympäristön käyttämisestä

Reksi verkon pauloissa

Hollolan lukion rehtori Kimmo Laitinen avaa ReksiVerkonPauloissa-blogissaan rehtorin arkea ja juhlaa verkkolukijoille.

1. Mistä syntyi ajatus blogiin "Reksi verkon pauloissa"?

Osallistuin viime keväänä verkko-opetuksen kurssiin, joka tutustutti avoimin oppimisympäristöihin. Meillä on ollut jo 4 vuotta käytössä Moodle ja olemme kouluttaneet koko opettajakunnan työvälineen käyttöön. Erilaisia ilmaisia ja mainosrahoitteisia palveluja on kuitenkin olemassa ja opiskelijat käyttävät niitä monipuolisesti jo nyt vapaa-aikanaan. Näihin tututstuminen ja niiden pedagoginen hyödyntäminen vaikka oppimispäiväkirjana tuo mahdollisuuksia, joita aikaisemmin ei ole ollut. Tuo oma blogini syntyi harjoituksena, mutta jäi elämään.

2. Millaista palautetta olet saanut?

Palautetta on tullut yllättäviltäkin tahoilta. Rehtori yleensä tulee ja menee koulussa, kenenkään oikein tietämättä koko toimenkuvan kirjoa.
Joskus opettaja on tullut oikein käymään ja kertonut vähän hämillään lukeneensa blogia ja olevansa samaa mieltä jostakin asiasta kanssani.
Abit ovat pitäneet tietokilpailuja reksin harrastuksista ja vanhemmat ovat tulleet juttelemaan hieman rohkeammin, kun tuntevat jotakin rehtorin ajatusmaailmasta.

3. Teillä myös abit kirjoittivat blogia viime keväänä paikallislehteen. Millainen kokemus se oli?

Alueen valtalehti Etelä-Suomen Sanomat otti neljä abiamme bloggaamaan abivuoden kokemuksia ja viittasi blogiin toistuvasti juttusarjassaan. Tuota blogia ei voinut kommentoida, mutta se avasi koulun arkea opiskelijoiden näkökulmasta. Abien bloggaaminen ei ollut ikävä kyllä kovin aktiivista, lukijoilla olisi ollut mielenkiintoista vertailla rehtorin ja opiskelijan näkökulmia samoihin asioihin...

4. Viekö blogin pitäminen paljon aikaa?

Ei oikeastaan. Pyrin bloggaamaan 1-2 kertaa viikossa, alussa into toki riitti lähes päivittäiseen asioiden ynnäämiseen. Liian pitkät kirjoitukset jäävät kuitenkin lukematta. Jos kirjoittamiseen varaa 10-15 minuuttia pari kertaa viikossa, niin tärkeimmät saa talteen. Usein kirjoittaminen tosin vie mennessään....

5. Onko blogin pitämisellä jotain tekemistä ammatillisen kasvun kanssa?

Kirjoittaminen auttaa jäsentämään ajatuksia kaaoksen keskellä. Kalenterin ollessa täynnä kokouksia ja tapaamisia, voi blogissa kristallisoida niistä tärkeimmät. Samalla tulee selvitettyä, miten paljon turhaa tekee. Musta muistikirja joka paikassa on kuitenkin vielä käytössä, eli omat ajatukset ja hautomisvaiheessa olevat ideat kannattaa vielä säilöä ja julkaista vasta hiukan kypsyteltyinä. Toisaalta esim. keskustelupalsta voisi olla hedelmällinen asioiden kehittelyyn. Opiskelijat ovat vain arkoja keskustelemaan kotisivun palstalla koulun asioista.

6. Miten blogi toimii koulun ja muun maailman välillä, voisiko sitä nimittää virtuaali-ikkunaksi?

Blogi on yksi näkökulma koulun arkeen. Se ei vielä kerro oppituntien asioista tai ilmapiiristä opiskelijoiden keskuudessa. Ehkä opiskelijoiden blogit olisivat hyvä vastapaino rehtorin blogille ja kuva koulun toiminnasta monipuolistuisi. Blogia luetaan eniten niinä päivinä, kun vanhemmille lähetetään sähköpostimuistutus koulun viikkotiedotteen ilmestymisestä kotisivuilla, olen lisännyt blogiosoitteen myös automaattiseen sähköpostiallekirjoitukseen. (siis lisäsin nyt, kun tulin asiaa ajatelleeksi, on seuraavassa postissa)

7. Miten muuten hyödynnät verkkoa omassa työssäsi

Selain ja sähköposti ovat tärkeimmät työvälineet ja aina auki työpöydällä. Seuraan uutisotsikoita RSS-syötteinä, osallistun verkko-opetuksen keskusteluihin, etsin tietoa ja halvimpia hankintapaikkoja, käytän sanakirjoja, tutustun erilaisiin verkkopedagogisiin ratkaisuihin. Tärkeimmät kontaktit ovat Skypen päässä reaaliaikaisesti. Osallistun myös täydennyskoulutukseen, eli opiskelen Opettaja.tv:n Reksit Remonttiin kurssilla. Tuo Remonttikurssi on OPH:n järjestämää ja Opekon vetämää koulutusta ja mielestäni mainio täydennyskoulutusmuoto. Viisi puolen tunnin tv-ohjelmaa katsottavissa netistä kun parhaiten sopii ja ohjaajat rytmittävät eri puolella Suomea olevia rehtoreita keskustelemaan ohjelmajaksoissa esiin nostetuista kysymyksistä. Lisäksi tehdään verkkoympäristöön kehittämissuunnitelma ja raportoidaan sen onnistumisesta. Vertaistukea varsin yksinäiseen rehtorin työhön löytyy helposti.

Muffinetti - lapset turvallisesti nettiin

Mediakasvatusseura tiedottaa:

Muffetti on Mediamuffinssi-hankkeen tuottama verkkopalvelu, joka on suunnattu internetin käytön ja pelaamisen aloittaville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Vanhemmille aineisto tarjoaa tietoa sekä valmiuksia ohjata turvallisesti lasten mediankäyttöä. Lapsille on tarjolla monenlaisia tehtäviä. Aineisto tukee lasten ja aikuisten yhteistä tekemistä: mediaan tutustumista, käyttöä ja kokemista. Aineisto sopii hyvin käytettäväksi myös päiväkodeissa, kerhoissa tai kirjastoissa.

Filosofia.fi - Filosofiforum.com

Suomalainen filosofinen internet-portaali, joka toimii ajankohtaisen tiedon välittäjänä, yhteydenpitokanavana, tienä verkkofilosofiaan, johdatuksena suomalaisen filosofian historiaan sekä digitaalisena arkistona. Portaali palvelee sekä tutkijoita että filosofiasta kiinnostunutta laajaa yleisöä.

Den svenska delen av portalen är en ingång till portalens svenska innehåll. Via den finskspråkiga huvudsidan nås också allt material i portalen inkl. det svenska.

Svenska Filosofiforum.com rekommenderas för diskussioner om filosofiska frågor, livsåskådning m.m.

Top 100 Tools for Learning

Top 100 Tools for Learning
Oppimisen näkökulmasta arvioituja tietokoneohjelmia ja verkkopalveluita asioantuntijaraadin äänestämässä paremmuusjärjestyksessä. Listan on laatinut brittiläinen Centre for Learning & Performance Technologies. Arviointikriteereinä olleet edullisuus ja helppokäyttöisyys tekevät listasta erityisen käyttökelpoisen suomalaiselle opettajalle.

Blogged with Flock

Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät

Kutsu käy. Nopeille edullisempaan hintaan (jos toimit 24.10. mennessä).

Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät järjestetään jälleen 29.-30.11.2007 Helsingissä, Marina Congress Centerissä.

Päivillä on luentoja, teemaseminaareja, tutustumista oppimisen uusiin työvälineisiin sekä koulumuodoittaisia keskusteluja aiheesta "Miten edistää monipuolisten oppimisympäristöjen käyttöä oppilaitoksissa".

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen Opetushallituksen verkkosivuilla.

KenGuru-verkkosivuston esitteet pdf-muodossa

KenGuru-esite saatavana pdf-muodossa (1.4 Mt).

KänGuru-broschyr i pdf-format (2.2 Mt).

Esitteet ovat painolaatuiset pdf:t ja siitä johtuen tiedostokoko on molemmissa suuri.

Täydennyskoulutus tulee kotiisi

Omaan tahtiin. Silloin ja siellä missä haluat. Elinkautisen etäoppimisen perusteesit. No - mutta oikeasti työn oheen ja arkiseen puurtamiseen sopivan joustavaa ja uusia ajatuksia avaavaa. Tätä tarjoaa Opettaja.tv.

Tartu tilaisuuteen ja ryhdy opiskelijaksi Opetusmenetelmiä-kurssille! Kyse ei ole pelkästä verkkosivujen hupiselailusta. Koulutusta luotsaavat Opekon ja Palmenian kouluttajat ja suoritusten jälkeen jaossa on opintopisteitä.

Ilmainen CmapTool-koulutus Helsingissä 10.10.

KUTSU uudesta, ilmaisesta CmapTools-opetus- ja oppimisympäristöstä kiinnostuneille opettajille ja opiskelijoille:

SEMINAARI: Concept maps and CmapTools enabling new kinds on teaching, studying and learning environments

AIHE: Käsitekartat ja CmapTools, uudenlaisen opetus-, opiskelu- ja oppimisympäristön mahdollistajina. Monikielinen seminaari. Pääkielenä englanti, apukielinä tarvittaessa suomi ja ruotsi.

PAIKKA: Helsingin yliopisto, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33AIKA: Ke 10.10. 2007 klo 16 – 19.30

AIKATAULU:
Klo 16.15 – 17.00 Suomalaisia kokemuksia CmapToolsin käytöstä. Ehdotusten kokoamista uuden CmapTools- 5. version rakentamiseksi. Vapaata keskusteluaja ajatusten vaihtoa: Kutsuttuina mm. Jarkko Mylläri, Romi Rancken, Päivi Immonen-Orpana, Mauri Åhlberg, Mauri J. Laakso jne. Puheenjohtajana dosentti Taina Kaivola.
Klo 17.00 – 17.15 Kahvi
Klo 17.15 – 17.45 Concept maps and other knowledge representation methods seen from educational psychology. Prof. Kirsti Lonka.
Klo 17:45 – 18:00 Kysymyksiä, keskustelua sekä lyhyt tauko.
Klo 18.00 – 19.15 Alberto and Carmen Canas. New developments in concept mapping and CmapTools internationally.
Klo 19.15 - 19.30 Kysymyksiä, keskustelua.

Ilmoittautumiset, kysymykset ja yhteydenotot:
tutkija Jarkko Mylläri
professori Mauri Åhlberg
yliopistonlehtori, dosentti Taina Kaivola
(sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi)

Mediakasvatus.fi - Mediekunskap.fi

Mediakasvatus.fi on palveleva sivusto lasten, nuorten ja median kanssa työskenteleville ammattilaisille, tutkijoille ja vanhemmille. Portaali kuuluu Lapset ja media-hankekokonaisuuteen ja on opetusministeriön rahoittama.

Mediekunskap.fi är en nätsida av Sällskapet för mediefostran. Den erbjuder tjänster och riktar sig till de proffs och forskare som jobbar med barn, ungdomar och media. Mediekunskap.fi är en del av undervisningsministeriets nationella Barn och Media -projekthelhet.

Opettajat jaikuilen jakamaan ideoita!

Jaikuilemaan? Mitä ihmettä? Jaiku ei ole joiku eikä kaiku vaan sosiaalisen webin kätevä keskustelupaikka. Suomalainen vastine Facebookille, Twitterille ja vastaaville.

Siispä: tervetuloa sosiaalisen webin maailmaan juttelemaan opettamiseen, oppimiseen ja ohjaamiseen liittyvistä asioista. Onko ope/opotyö joskus yksinäistä? Tai juuri, kun innostus iskee, ei ketään, kenellä testata? Varaventtiili hukassa?

Juuri avattu KenGuru-keskustelukanava auttaa! Luo itsellesi Jaiku-käyttäjäprofiili ja liity kanavalle. Kuvasarjaohjeet ensiaskeliin. Tämän blogin sivupalkista voit myös seurata KenGuru-kanavan keskustelua.

Jos mobiili pedagogiikka kiinnostaa, tutustu Vaparetki-keskusteluanavaan (sivulta myös näet, kuinka Jaiku-kanava toimii).

Levitä linkkiä, kutsu kavereita. Autetaan toisiamme, kannustetaan ja etsitään hyviä ideoita arkiseen aherrukseen.

Verkkokurssillakin opettaja voi olla äänessä

Etelä-Kymenlaaksossa on aloitettu kokonaan virtuaalisten lukiokurssien tarjoaminen. Kotkan aikuislukion rehtori Erja Hämäläisen vetämällä ruotsin starttikurssilla kokeiltiin äänen lisäämistä verkkoaineistoon. Ajatus syntyi opiskelijoitten palauttamien tehtävien ongelmakohdista. "Kielioppi ei avaudu kaikille ilman, että joku laittaa sen palasiksi," kertoi Erja Hämäläinen.

Opettajan selostus toteutettiin BB Flashback Express ohjelmalla. Ohjelma on kalliimman isoveljensä riisuttu versio. 15 päivän kokeilujakson jälkeen ohjelmasta on lunastettava 39 $ maksava lisenssi. Ohjelma on ollut Kotimikro-lehden rompulla ilmaisversiona useampaan otteeseen (mm. 1/07 ja 3/07). Ohjelma nauhoittaa kaiken, mitä tietokoneen näytöllä tapahtuu. Samaan aikaan nauhoitteeseen voi myös äänittää selostusta. Ohjelman kalliimpi versio antaa laajemmat muokkausmahdollisuudet.

Verkkoon tarkoitetussa esityksessä kannattaa valita äänitykseen 44,1 kHz ja MP3 compression (normal quality). Kun nauhoite on tehty: Export to Flash > Compression: Lossles/Smallest. Ohjelma tekee kaksi tiedostoa: Flash-esityksen ja weblinkin. Molemmat pitää tallettaa palvelimelle samaan kansioon. Yhden esityksen mittana 3-7 minuuttia on sopiva. Iso asia kannattaa pilkkoa pienempiin osiin. Kuusiminuuttisen flash-esityksen kooksi tulee noilla asetuksilla vajaa 4 Mt. Flash-esityksen katsominen vaatii Flash 6.0 tai uudemman selaimen lisäohjelman. (Nouda ilmanen Flash Player tai testaa, löytyykö koneeltasi Flash ja mikä versio.)

Äänet päälle tai kuulokkeet korville: Erja Hämäläinen selostaa verbitaivutusten perusasioita på svenska.

"Kuvittelin, että esityksen tekeminen on hirveän vaativaa. Loppujen lopuksi se oli yllättävän helppoa. Samanlaista kuin luokkatilanteessa olisin taululla selostanut asiaa." Opiskelijoiden palaute on rohkaissut opettajaa jatkamaan mediaelementtien tekemistä. Kielten opetuksessa voi tällä tavalla toteuttaa esimerkiksi itse pieniä kuullunymmärtämisharjoituksia, joissa voi käyttää kuvia viitekehyksen luomiseen. Erja Hämäläinen aikoo liittää verkkokokeeseen samalla tekniikalla toteutetun kuuntelutehtävän.